Ruoan verkkokauppa kasvaa Suomessa selvästi vauhdikkaammin kuin verkkokauppa keskimäärin. Mutta kuka onnistuu ja millä keinoilla parhaiten monipuolistuvassa kilpailussa?
Kasvaako verkkokauppa Suomessa? Kyllä ja ei
Verkkokaupan volyymin on uskottu koronapandemian aikana kasvaneen huomattavasti. Osittain se pitääkin paikkansa, mutta ei kokonaisuutena. Paytrailin Verkkokauppa Suomessa 2020 -selvityksen mukaan suomalaisen verkkokaupan kokonaisarvo itse asiassa laski vuonna 2020 hieman alle 12 miljardin euron.
Noin 30 prosentille suomalaisista verkkokauppiaista vuosi 2020 oli kuitenkin saman selvityksen perusteella huikea kasvun vuosi, jolloin osa jopa tuplasi tai triplasi tuloksensa.
Ruoan verkkokauppa on 3-5-kertaistunut Suomessa koronaviruspandemian aikana
Mediankin osaltaan luoma harha verkkokaupan huimasta kokonaiskasvusta on johtunut suurelta osin ruoan verkko-ostamisen arkipäiväistymisestä.
Ruoan ostaminen oli koronapandemian alkuun saakka verkko-ostamisen listalla häntäpäässä. Koronaviruspandemia on kuitenkin kiihdyttänyt ruoan verkkokaupan kysynnän kasvua: moni uusi käyttäjä on opetellut ruokien ostamisen verkosta ja omaksunut sen uudeksi ostamistavakseen. Ennen pandemiaa verkkokaupan osuus ruokamarkkinasta oli noin 0,6 prosenttia, mutta nyt sen arvioidaan olevan jo 2–3 prosenttia. Ruoan verkkokaupan osuus on siis arviolta 3-5-kertaistunut parissa vuodessa.
Asiakaskanta on pandemian myötä laajentunut: kaupunkilaisten lapsiperheiden lisäksi verkko-ostoksia tekevät nyt myös nuoret, sinkut, kahden hengen taloudet ja eläkeläiset. Digitaalisten valmiuksien leviäminen uusiin väestönosiin on vahvistanut ruoankin verkko-ostamisen kulttuuria.
Mikä strateginen perusvalinta tehdä ruoan verkkokaupan kasvattamisessa?
Ari Ahonen on EP Logisticsin konsultti, jolla on pitkään markkinoilla toimineen logistiikka-konsultointiyrityksen laajin kokemus ruoan verkkokaupasta. Hänen roolinsa on miettiä tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa muun muassa, mikä markkinapositio on juuri heille paras ja miten se on saavutettavissa logistisia ratkaisuja optimoiden.
Ahonen luo karkean pikakatsauksen Suomen ruokaverkkokaupan strategiseen tilanteeseen kehittämänsä nelikentän avulla (yllä):
”K- ja S-ryhmät tekevät verkkokaupan keräilyn tällä hetkellä kaupan hyllystä, vaikka ne pilotoivatkin uutta MFC-toimintamallia (Micro Fullfillment Center). Nykyisellään keräily on varsin hidasta, koska kaupan hyllytys on järjestetty asiakaskierron ja brändien hyllypaikkakilpailun mukaan, eikä optimaalisesti keräilyn kannalta. Niillä on kuitenkin kilpailuetu verkkokaupan hiotun käyttökokemuksen ja laajan valikoiman kohdalla”, Ahonen selvittää.
”Toisaalta Oda, jonka valikoima on rajallinen valikoima, on panostanut edulliseen hintaan. Toimituskustannus on tärkeässä roolissa, etenkin jos asiakkaat tekevät pieniä yksikköostoja. Oda pyrkiikin hoitamaan koko pääkaupunkiseudun Kehä Kolmosella sijaitsevasta logistiikkakeskuksesta käsin ja saamaan sitä kautta etua verrattuna tehottomampaan myymäläkeräilyyn”, hän jatkaa.
”Markkina on kaikkiaan kulkemassa nopeuden ja edullisen hinnan suuntaan. Woltilla on suppea tuotevalikoima ruoan osalta, joten he pyrkivät asiakaslupauksessaan nimenomaan nopeuteen.”
Collico on monen ruokaverkkokaupan taustavoima
Ahonen on toiminut projektipäällikkönä Collico Oy:n kanssa tehdyissä hankkeissa. Collico on ruoan ja juomien verkkokaupan lämpötilasäädeltyihin logistiikkapalveluihin erikoistunut yritys, jonka asiakkaihin lukeutuvat mm. Ruokaboksi, Feelia Ruokakauppa, Atria Lihakauppa ja Kauppahalli24.
Collico on rakentanut alueellisia toimituksia varten toimitusketjun keräilykeskuksineen, joissa tuotteet kootaan asiakaskohtaisiin pakkauksiin. Tarvittaessa Collico voi hoitaa verkkokaupan maanlaajuisesti yhdestä tai kahdesta pisteestä kokonaan ulkoistettuna palveluna.
”Tiettyjen tuoteryhmien kanssa olemme yhdessä Collicon kanssa miettineet, miten saadaan aikaan mahdollisimman tehokkaat toiminnot. Suunnittelimme esimerkiksi valmisruokafirma tuotteille soveltuvan keräilykonseptin, jossa oli yhdessä ja samassa paketissa verkkokauppa-alusta, tuotekeräily, toimitusten paketointi ja kuljetus.”, Ahonen kertoo.
Avainkysymys on, miten keräilyvirrat yhdistetään mahdollisimman tehokkaasti asiakkaalle meneväksi kokonaisuudeksi. Se voi tapahtua joko manuaalisen keräilyn tai automaation avulla.
Automaatio on kuitenkin usein merkittävä investointi, joten on syytä asiantuntijan kanssa määrittää automaatioinvestoinnille järkevä taso. Ahosella on tästä kokemusta: ”Collicon kanssa on joissain tapauksissa onnistuttu suunnittelemaan tuotteiden sijoittelu dark store –tyyppisesti siten, että manuaalinen keräily päihittää tehokkuudessa automaation.”