Logistiikkasuunnittelu ja toimitusketjun johtaminen ovat eri asioita, vaikka ne kulkevat rinnakkain. Logistiikkasuunnittelu on konkreettista, kertaluonteista suunnittelutyötä: se määrittää tilat, materiaalivirrat, layout-ratkaisut ja järjestelmät. Toimitusketjun johtaminen on jatkuvaa operatiivista ja strategista toimintaa, joka pitää koko verkoston käynnissä päivästä toiseen. Seuraavissa osioissa käymme läpi tärkeimmät erot, käytännön esimerkit ja sen, milloin yrityksesi tarvitsee nimenomaan logistiikkasuunnittelua.
Mitä logistiikkasuunnittelu käytännössä sisältää?
Logistiikkasuunnittelu tarkoittaa fyysisten tilojen, materiaalivirtojen, varastorakenteiden ja materiaalinkäsittelyjärjestelmien suunnittelua. Se on projektiluonteista asiantuntijatyötä, jossa määritetään, miten tavara liikkuu, missä se varastoidaan ja millaiset prosessit tukevat tehokasta toimintaa. Lopputuloksena syntyy konkreettinen suunnitelma, jota voidaan toteuttaa.
Käytännössä logistiikkasuunnittelu kattaa laajan kirjon tehtäviä. Layout-suunnittelu määrittää toimintojen, varastojen ja tuotantolinjojen sijainnit niin, että materiaalivirrat ovat sujuvia ja tila käytetään tehokkaasti. Varaston kokonaismitoitus selvittää, kuinka suuri tila tarvitaan ja millainen hyllyjärjestelmä tai automaatioratkaisu sopii parhaiten. Simuloinnin avulla voidaan testata eri vaihtoehtoja tietokoneella ennen kuin yhtään euroa on investoitu fyysisiin ratkaisuihin.
Logistiikkasuunnitteluun kuuluu myös tietojärjestelmien vaatimusmäärittely, automaattisten materiaalinkäsittelyjärjestelmien valinta sekä prosessikehitys lean-periaatteiden avulla. Tyypillinen suunnitteluprojekti etenee käsitekehittelystä toteutussuunnitteluun ja käyttöönottotukeen. Me EP-Logisticsilla olemme olleet mukana tällaisissa projekteissa vuodesta 1965 lähtien, ja toimialat kattavat teollisuuden, kaupan, satamat ja julkisen sektorin.
Mikä on toimitusketjun johtamisen ja logistiikkasuunnittelun tärkein ero?
Tärkein ero on se, että logistiikkasuunnittelu on kertaluonteinen tai projektikohtainen suunnittelutehtävä, kun taas toimitusketjun johtaminen on jatkuvaa, operatiivista toimintaa. Logistiikkasuunnittelu luo rakenteen, toimitusketjun johtaminen pitää sen toiminnassa ja kehittää sitä arjen tasolla.
Toimitusketjun johtaminen eli supply chain management kattaa strategiset päätökset tuotantolaitosten ja jakelukeskusten sijainnista, varastojen täydentämisestä, toimittajasuhteista ja kysynnänhallinnasta. Se on jatkuvaa tasapainoilua toimitusaikojen, käyttöpääoman ja operatiivisten kustannusten välillä. Logistiikkasuunnittelu sen sijaan vastaa kysymykseen: miltä järjestelmän pitää näyttää, jotta se pystyy toteuttamaan toimitusketjun johtamisen tavoitteet?
Konkreettinen esimerkki selventää eroa hyvin. Kun yritys päättää rakentaa uuden logistiikkakeskuksen, logistiikkasuunnittelu määrittää sen koon, layout-ratkaisun, automaatioasteen ja tietojärjestelmävaatimukset. Sen jälkeen alkaa toimitusketjun johtaminen: tilausten hallinta, varastotasojen ohjaus, toimittajayhteistyö ja asiakaspalvelun varmistaminen päivittäin. Molemmat ovat välttämättömiä, mutta ne toimivat eri aikahorisontilla ja eri tasolla.
Kumpi tulee ensin — suunnittelu vai johtaminen?
Logistiikkasuunnittelu tulee ensin aina silloin, kun rakennetaan jotain uutta tai muutetaan olemassa olevaa rakennetta merkittävästi. Toimitusketjun johtaminen alkaa siitä, mihin suunnittelu päättyy, ja jatkuu niin kauan kuin toiminta on käynnissä. Ilman hyvää suunnittelua johtaminen on jatkuvaa tulipalojen sammuttamista.
Tämä järjestys ei kuitenkaan ole täysin lineaarinen. Hyvä logistiikkasuunnittelu lähtee aina toimitusketjun johtamisen tarpeista: mitkä ovat volyymivaatimukset, millaisia palvelutasoja asiakkaille luvataan, miten kysyntä vaihtelee sesongeittain? Nämä lähtötiedot ohjaavat suunnitteluratkaisuja. Suunnittelu ja johtaminen ovat siis vuorovaikutuksessa, vaikka suunnittelu edeltää fyysistä toteutusta.
Käytännössä yritykset törmäävät ongelmiin silloin, kun toimitusketjua yritetään johtaa tehokkaasti rakenteessa, jota ei ole alun perin suunniteltu nykyisiä tarpeita varten. Tällöin tarvitaan uusi suunnittelukierros ennen kuin johtamisen kehittäminen tuottaa todellisia tuloksia. Toimitusketjun optimointi edellyttää, että sekä rakenne että prosessit ovat kunnossa.
Milloin yritys tarvitsee logistiikkasuunnittelua eikä pelkkää SCM-kehitystä?
Yritys tarvitsee logistiikkasuunnittelua silloin, kun fyysinen ympäristö, tilat tai järjestelmät eivät enää tue liiketoiminnan tavoitteita. Jos ongelma on operatiivinen, esimerkiksi huono ennustaminen tai toimittajahallinta, SCM-kehitys riittää. Jos ongelma on rakenteellinen, tarvitaan suunnittelua.
Selkeimmät merkit siitä, että logistiikkasuunnittelu on tarpeen:
- Varasto on liian pieni tai väärin mitoitettu kasvaneelle volyymille
- Layout aiheuttaa turhia siirtomatkoja ja pullonkauloja materiaalivirroissa
- Yritys rakentaa uuden tuotantolaitoksen, logistiikkakeskuksen tai laajentaa olemassa olevaa
- Automaation käyttöönotto vaatii prosessien ja tilojen uudelleensuunnittelua
- Toimipaikan muutto tai konsolidointi edellyttää koko logistisen konseptin arviointia
- Tietojärjestelmähankinnan pohjaksi tarvitaan vaatimusmäärittely
SCM-kehitys sen sijaan sopii tilanteisiin, joissa rakenne on kunnossa mutta prosesseja, mittareita tai kumppanuuksia halutaan parantaa. Usein paras lähtökohta on nykytila-analyysi, joka paljastaa, onko kyse rakenteellisesta vai operatiivisesta ongelmasta.
Voiko sama konsultti hoitaa molemmat?
Kyllä, sama konsultti voi hoitaa molemmat, mutta vain jos hänellä on todellinen osaaminen molemmilta alueilta. Logistiikkasuunnittelu vaatii teknistä ja tilallista asiantuntemusta, toimitusketjun johtaminen strategista ja operatiivista ymmärrystä. Parhaat tulokset syntyvät, kun nämä näkökulmat yhdistyvät saman projektin sisällä.
Riippumaton logistiikkakonsultti tuo tähän yhdistelmään erityisen lisäarvon. Koska meillä ei ole sidonnaisuuksia laitevalmistajiin tai palveluntarjoajiin, voimme arvioida sekä rakenteellisia että operatiivisia ratkaisuja puhtaasti asiakkaan tarpeiden pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suosittelemme automaatiota vain silloin, kun se on oikeasti kannattavaa, ja valitsemme tietojärjestelmät vaatimusten eikä myyntiargumenttien perusteella.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa on erityisen arvokas muutosprojekteissa, joissa logistiikkasuunnittelu ja toimitusketjun kehittäminen kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi uuden logistiikkakeskuksen suunnittelu edellyttää samanaikaisesti sekä fyysisten ratkaisujen mitoittamista että tulevien operatiivisten prosessien määrittelyä. Jos nämä tehdään erikseen, lopputulos on harvoin optimaalinen. Haluatko selvittää, kumpi lähestymistapa sopii yrityksesi tilanteeseen? Asiantuntijamme auttavat mielellään alkukartoituksessa osoitteessa ep.fi.