Konsulttimme Petri ja Ossi matkasivat Saksan Stuttgartiin maailman suurimmille vuotuisille sisälogistiikkamessuille ihastelemaan logistiikan maailman hienoimpia innovaatioita. Monituiset logistiikkatoimittajat esittelivätkin tuotteitaan ilahduttavan käytännönläheisesti, mutta pettymykseksemme jouduimme toteamaan teknologioiden olevan enimmäkseen tuttuja aiemmilta vuosilta.

Tässä blogissa käsittelemme logistiikan ratkaisujen suuria kehityssuuntia, jotka vuoden 2025 messujen perusteella olivat mielestämme:

1. Robotiikkaan perustuvien ratkaisujen suorituskyvyn kasvu,
2. Tekoälyn siirtyminen markkinointivaltista itsestäänselvyydeksi, ja
3. Kiinalaisten tuotteiden murtautuminen markkinoille

Mihin suuntaan logistiikan kehitys kulkee?

Lensimme varsin sujuvasti suoraan Stuttgartin lentokentälle vaihtoyhteydellä, josta matka messualueelle jatkui kävellen tien toiselle puolelle. Ensikosketus logistiikkamessuihin oli saksalainen narikkapalvelu, jonka jonossa vietimmekin seuraavan tunnin matkalaukkujemme kanssa. Tuntui uskomattomalta, että vieressämme oli näytillä esimerkiksi maailman parhaita varastoratkaisuja, mutta narikka oli toteutettu tuskallisen heikosti. Tästä inspiroituneena mieleemme tulikin ilmainen kehitysidea ensi messuille: narikkapalvelun työntekijät voisi korvata huippumodernilla varastoautomaatiolla, joka toimisi samalla erinomaisena taidonnäytteenä järjestävän firman tuotteelle.

Itse messujen osalta anti oli hyvin samankaltainen muutaman viime vuoden kanssa; esitetyt teknologiat ovat keskenään samankaltaisia, kilpailu kovaa ja kehitysloikat vuositasolla maltillisia.

Kuitenkin useamman vuoden takaa nähtyjen teknologioiden, kuten robottikeräily, suorituskyky on noussut merkittävästi.

Robottien suorituskyky nousee vuosi vuodelta

Päällimmäisin ajatus messuilta oli ehdottomasti erilaisten robottiperusteisten ratkaisujen määrä. Alla kuvassa kerättynä messuilla nähtyjä robotteja eri käyttökohteisiin. Robotteja oli laidasta laitaan Boston Dynamicsin kuuluisasta ”koirasta” aina robottikäsiin ja erilaisiin vihivaunuratkaisuihin.

Yleinen trendi tuntuu olevan jo olemassa olevien teknologioiden suorituskyvyn kasvattaminen: uusia teknologioita ei ollut juurikaan näkyvissä aiempiin vuosiin verrattuna. Toisaalta esimerkiksi jo useampi vuosi sitten messuilla nähtyjen keräilyyn suunniteltujen robottikäsien suorituskyky on kasvanut vuosien varrella merkittävästi. Aiemmin leikkisästi ”siivoavaksi teiniksi” hitautensa vuoksi ristitty ratkaisu ei ehkä pärjää vielä kokeneelle ihmiskeräilijälle, mutta uhmaikä on jo selvästi takanapäin ja keräilynopeus on kasvanut.

Tekoäly ja AI ovat enenemissä määrin valtavirtaa

Tekoäly muovaa nyky-yhteiskuntaa ennennäkemätöntä tahtia. Ammatit muuttuvat, jo alakoulusta lähtien on opetettava täysin uuden teknologian käyttöä, ja käytämme jokapäiväisessä arjessamme jo tajuamattammekaan tekoälypohjaisia ratkaisuja, kuten Netflixin sarjasuosituksia taikka sähköpostipalvelun roskapostifiltteriä.

Hyvän esimerkin erinomaisesta tekoälyn hyödyntämisestä kuulimme Feragin skyfall-nimisen pussilajittelijan osalta. Sensorien avulla järjestelmästä mitattiin mm. siitä lähtevää ääntä, tärinää ja nopeutta, mahdollistaen uskomattoman tarkan ennustamisen järjestelmän kulumisesta. Tekoälypohjainen ennakoiva huolto mahdollisti yli 99,99 %:n toimintavarmuuden sen pystyessä tunnistamaan viallisen tai kuluneen osan ennen kuin ihminen huomaa toimintakyvyssä muutosta. 

Logistiikkamessuilla kierrellessä keskittyminen oli luonnostaan siinä, mitä hienoja ratkaisuja messuilta löytäisimmekään. Kuitenkin hetken pysähtymisen jälkeen heräsi kysymys: puuttuuko messuilta jotain, mitä odotin siellä suurissa määrin olevan? Tekoälypohjaisia ratkaisuja toki oli näytillä ja aiheen tiimoilta pidettiin useampikin esitelmä, mutta useimmissa esitetyissä tuotteissa tekoäly oli osa suurempaa kokonaisuutta, eikä sitä edes välttämättä mainittu – ellei erikseen tajunnut kysyä.

Kiinalaiset yritykset pyrkivät aggressiivisesti markkinoille

Aiempien kokemusten ja muutamien messuesittäjien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella Logimat:in yrityssijoittelu toistaa vuodesta toiseen samankaltaista kaavaa: suuret yritykset, kuten Jungheinrich ja SAP pitävät massiivisia pisteitään hallien keskellä, kun taas hallien sivummalta löytyi nuorempia ja pienempiä yrityksiä pienemmillä paikoilla.

Silmiin pistävää varsinkin pienempiin yrityksiin siirtyessä oli kiinalaisten yritysten määrä. Erityisesti hallien sivuosissa ständiään pitäneet yritykset olivat hämmentävän usein juuri Kiinasta. Liekö valtionhallinto päättänyt, että juuri logistiikan alalla olisi mahdollisuus menestyä täkäläisellä osaamisella? Itse tuotteet, kuten muutkin messuilla esitetyt, olivat kuitenkin tuttuja jo useamman vuoden takaa .

Ovatko logistiikan seuraavat korvaavat teknologiat jo täällä?

Messuilla oli esillä monia robottipohjaisia ratkaisuja, joka innoitti pohtimaan, mitä kaikkea robotiikka voikaan tulevaisuudessa korvata. Jos pohdit, sopiiko yleisesti automaatio juuri sinun käyttökohteeseesi, suosittelen lukaisemaan blogimme viime vuoden messuilta.

Disruptiivinen teknologia viittaa innovaatioon, joka muovaa merkittävästi markkinaa. Nämä ratkaisut ovat niin erilaisia, että yleisimmin käytetyt ratkaisut ongelmiin muuttuvat, näin muovaten koko toimialakenttää.

Seuraavissa kappaleissa esittelemme messujen ratkaisut, joilla näemme potentiaalia suuriin muutoksiin sisälogistiikan saralla.

Robottikäsiä keräilyyn ja lavaukseen

Messuilla oli näytillä useita robottikäsiä, joista esimerkiksi alla olevassa videossa näytillä ollut Polyplanin automaattilavaaja korvaisi luonnollisesti ihmisen työpanoksen lavauksesta.

Myös keräilyyn keskittyneitä ratkaisuja oli messuilla useita. Eroja robottikäsien välillä syntyi eritoten siinä,

• kuinka nopea ratkaisu oli,
• kuinka tarkkaa työtä se pystyi tekemään erityisesti kappaleen laskemisessa ja
• millä tavalla se otti kiinni nostettavaan kappaleeseen.

On helppo nähdä, kuinka robottikädet voivat muokata esimerkiksi keruuprosessin aivan uudenlaiseksi. Suuressa kuvassa ajatellen, robotiikka tulee varmasti vaikuttamaan keruutyöläisten määrään ja toimenkuvaan jo lähivuosina.

Robotiikka varastoinnin keskiössä

Varastoinnin osalta usea tuote perustui hyllyihin kiipeäviin robotteihin. Esimerkiksi messujen ”vuoden tuote”-palkinnon keräilyn, nostamisen ja varastointiteknologian kategoriassa voittanut KNAPP:n AeroBot hyödynsi nimenomaan hyllyihin kiipeäviä robotteja, jotka pystyvät kuljettamaan halutut tuotteet varastosta tilattuun paikkaan.  Alla olevassa kuvassa edellä mainittu Aerobot.

Koska kehitys näyttäisi suosivan myös varastoinnin osalta robotteja, voitaneen esittää kysymys siitä, tulevatko robotit syrjäyttämään esimerkiksi Miniload-teknologian? Jos tämä teknologia ei ole vielä tuttu, niin voit syventyä siihen esimerkiksi täältä.

Ulkokäyttöisiä kuljetusrobotteja ja robottiparvia

Yksi mielenkiintoisemmasta päästä messujen annista oli alla olevalla videolla pyörivä erityisesti ulkokuljetuksiin suunniteltu Capra Roboticsin robotti. Tämän kaltainen ratkaisu poistaisi suureen mittakaavaan skaalattuna tarpeen trukkiliikenteelle ulkotiloissa, sen soveltuessa myös päällystämättömälle pinnalle.

Yleinen trendi vaikuttaisi tuovan ratkaisuja yksittäisten koneiden hoitamista tehtävistä usean robotin muodostamien ”robottiparvien” toimintaan.  Esimerkiksi alla olevalla videolla simuloitu SSI Schäeferin ratkaisu, jossa robottiparvi korvasi perinteisen kuljetinloopin, oli ratkaisuna ilahduttavan erilainen. Edellä mainittu KNAPP:n Aerobot tekee saman hyllyyn kiipeämisen lisäksi. Messuilla nähtiin myös ratkaisu, jossa pienten kuljetusrobottien parvi korvasi perinteisemmän lajittelijan.

Yhteenveto

Logimat 2025 tarjosi jälleen kattavan katsauksen sisälogistiikan keihäänkärkeen varsin käytännönläheisesti esiteltynä. Kilpailu alalla on kuitenkin kovaa ja palveluntarjoajien on koko ajan haastavampaa erottua markkinoilla.

Vaikka täysin uudet innovaatiot olivatkin vähissä, kulkee kehitys vakaasti eteenpäin ja yhä suurempi osa varastojen tehtävistä on mahdollista automatisoida, vieläpä kustannustehokkaasti. Jos mietit, sopisiko automaatio juuri sinun tarpeiseesi, voit lukea ajatuksiamme aiheesta täältä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Layout-muutos voi onnistuessaan tuoda merkittäviä hyötyjä sen toteuttaneelle organisaatiolle. EP pääsikin hyödyntämään esimerkiksi tässä oppaassa esiteltyjä suuntaviivoja, kun UTU Oy aloitti tuotantotilojen uudistamishankkeen. Tässä blogissa esitellään asiakastarina UTU Oy;n tuotantotilojen muutosprojektista.

Mikä oli projektin lähtötilanne ja tavoite?

UTU Oy valmistaa monipuolisesti sähkötuotteita aina autojen lämmitystolpista suuriin sähkökeskuksiin. Osa tuotteista on vakiomallistoa, mutta merkittävä osa räätälöidään asiakaskohtaisesti.

Tuotanto oli toteutettu solutuotantona, jossa tuotantotilat on organisoitu tuoteperheittäin soluiksi. Yleisimmin käytettävät komponentit oli varastoitu tuotantoalueen reunoilla oleviin hyllyihin. Tällä saatiin materiaali lähelle käyttöpistettä, mutta tuotantosolut olivat hyllyjen ympäröimiä ”lokeroita”. Tämän myötä myös näkyvyys muihin työpisteisin oli rajallinen.

Kehityspotentiaalia tunnistettiin erityisesti komponenttien syötön, tuotannon joustavuuden ja varastoinnin osalta. Toimeksiantonamme olikin suunnitella UTU Oy:lle uusi layout, jossa

• Materiaalivirrat ovat tehokkaita ja
• Komponenttien varastointi tukee tuotantoa.

Miten toteutimme tuotannon layout-uudistuksen?

Projekti toteutettiin karkeasti seuraavien vaiheiden mukaan:

1. Toimintaan tutustuminen ja data-analyysi
2. Layoutluonnokset ja -kehitys
3. Kustannusten ja hyötyjen arvioiminen

Toimintaan tutustuminen ja data-analyysi

Jotta ulkopuolisena toimijana ymmärrämme asiakkaan toimintaympäristön erityispiirteet, edellytykset ja haasteet, on projektin ensimmäinen askel tutustua uuteen toimintaympäristöön. Tämän toteutimme käymällä tuotantokierroksella paikan päällä ja analysoimalla asiakkaan toimittamia lähtötietoja.

Data-analyysin avulla tunnistimme sekä toiminnalle tyypillisiä erityispiirteitä että suuria linjoja layout-suunnittelulle.

Tutkimme muun muassa tuotantosolujen varastotilan tarvetta ja yhdistelypotentiaalia nimikevarastoinnin osalta. Analyysin perusteella esimerkiksi nimikkeet jaettiin neljään kategoriaan perustuen niiden käyttöön ja tuotantosoluihin, joissa käyttö tapahtuu.
– Petri Niemi, projektipäällikkö, EP-Logistics

Lähtötietoihin perustuen opimme materiaalivirtojen ja varastoinnin kannalta merkittävät piirteet. Nämä erityispiirteet toimivatkin kivijalkana layoutille, jotta se palvelisi operatiivista toimintaa mahdollisimman tehokkaasti. Tämän jälkeen pääsimmekin piirtämään layout-luonnoksia ja uusi layout alkoi hahmottua.

Layout-luonnokset ja -kehitys

Layout-suunnittelu aloitettiin suunnittelemalla useita karkean tason vaihtoehtoja uudeksi layoutiksi. Näistä kolme parasta valittiin yhdessä asiakkaan kanssa jatkokehitykseen. Saadun palautteen perusteella ideoitiin tämän jälkeen vielä uusi vaihtoehto, joka erosi aiemmista vaihtoehdoista selkeästi.

Sujuva kanssakäyminen EP-Logisticsin kanssa projektin aikana oli ehdoton etu.
– Ville Rajala, logistiikkapäällikkö, UTU Oy

Yhteistyössä on voimaa, ja uusi luonnos osoittautui vaihtoehdoista selkeästi parhaaksi. Uusin layout ei parantanut ainoastaan numeerisia arvoja, vaan se mahdollisti parhaiten solujen välisen joustavuuden ja työvoiman liikkuvuuden. Tuotantotiloista saatiin jopa valoisammat keskittämällä hyllyt tilojen keskiosaan!

Kokemuksemme mukaan parhaat tulokset saavutetaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa – näkökulmat yhdistyvät ja pystymme huomioimaan palautteen läpi projektin.
– Petri Niemi, projektipäällikkö, EP-Logistics

Kustannukset liittyen potentiaalisen oloisen vaihtoehdon toteuttamiseen olivat kuitenkin vielä hämärän peitossa, joten siirryimme seuraavaksi arvioimaan niitä.

Kustannusten ja hyötyjen arviointi

Kehitysprojektille tyypillisesti, myös tässä hankkeessa arvioimme muutosten vaikutukset nykytilaan verrattuna. Uudelle layoutille tunnistimme merkittävimpinä vahvuuksina:

• Toiminnan skaalautuvuuden jatkossa
• Käytettävissä olevan tuotanto- ja varastointitilan kasvun, sekä
• Selkeät ja samansuuntaiset materiaalivirrat.

Muutos kuitenkin aiheuttaa myös haasteita layoutista uuteen siirtyessä. Merkittävimmät näistä liittyivät vanhojen varastohyllyjen siirtämiseen sekä tuotantosolujen siirtämisestä johtuviin tuotannon katkoksiin.

Syntyneet kustannukset onnistuttiin kartoittamaan riittävällä tarkkuudella, jotta UTU Oy pystyi tekemään päätöksen layout-muutoksesta rauhallisin mielin. Potentiaaliset hyödyt voittivat kustannukset ja UTU Oy päätti toteuttaa layout-muutoksen tuotantotiloihinsa.

Mitä muutoksella konkreettisesti saavutettiin?

Layout-suunnittelun antoisin puoli on konkreettisten muutosten näkeminen ja suunniteltujen hyötyjen valjastaminen käytäntöön. Alla näkyvällä videolla on katkelma UTU Oy:n tuottamasta videosta layout-muutokseen liittyen.

Koska uusia tiloja ei tarvinnut rakentaa, pysyivät tarvittavat investoinnit maltillisina. Muutos aiempaan verrattuna oli kuitenkin merkittävä ja UTU Oy:n layoutin uudistaminen toi heille:

• Merkittävästi lisää pinta-alaa tuotannon käyttöön
• Optimoidut varastotyypit ja tehokkaammin käytetyn varastotilan
• Paremmin skaalautuvat tuotantotilat vastamaan muutoksiin asiakaskysynnässä
• Aiempaa avarammat tuotantotilat
• Aiempaa paremman työturvallisuuden
• Selkeät materiaalivirrat, jossa siirtoja vastavirtaan ei juurikaan tule

Onnistunut layout-muutos voi parhaimmillaan säästöjen ja tehokkuuden lisäksi myös mahdollistaa lisävolyymin tuottamisen, unohtamatta parannusta jopa työhyvinvoinnissa ja -turvallisuudessa. Raa’an insinöörityön lisäksi UTU Oy satsasikin myös työntekijöidensä viihtyvyyteen esimerkiksi viihtyisillä taukotiloilla ja panostamalla tuotantotilojen visuaaliseen ilmeeseen.

Muutoksen jälkeen tehtaan tuotantotehokkuus on kasvanut jo puolen vuoden aikana merkittävästi. Takaisinmaksuaika koko projektille voidaan laskea kuukausissa.
– Lari Juhela, COO, UTU Oy

Voisiko teidänkin tuotantotilanne hyötyä niiden uudistamisesta? Kuten tämä asiakastarina osoitti, muutos mahdollistaa ja tukee kasvua. Jos haluat kuulla tästä projektista lisää, voit ottaa halutessasi yhteyttä seuraaviin henkilöihin:

• Petri Niemi, projektipäällikkö, EP-Logistics, +358 40 7191949
• Ville Rajala, logistiikkapäällikkö, UTU Oy, +358 400 827510

Sinua voisi kiinnostaa myös

Luettuasi tämän blogitekstin sinulla on hyvä käsitys siitä, mitä kaikkea tietojärjestelmän valinnassa kannattaa huomioida ja miten käyttöönotto kannattaa toteuttaa.

Tämä kirjoitus on jatkoa edelliselle blogitekstille, jossa käsittelimme tietojärjestelmäinvestoinnin hyötyjen arviointia ja vaatimusmäärittelyä.

Tietojärjestelmän valinta

Kun olet arvioinut investoinnin hyödyt ja toteuttanut vaatimusmäärittelyn, voit aloittaa valitsemaan oikeaa järjestelmää sekä toimittajaa. Perehdytään tässä luvussa siihen, miten tietojärjestelmiä kannattaa vertailla, jotta teet lopulta oikean valinnan.

Tietojärjestelmien vertailumenetelmät

Vertailun tavoitteena on, että saat asetettua toimittajat ja heidän tarjoamansa tietojärjestelmät paremmuusjärjestykseen. Tätä vertailua tulet sitten käyttämään myöhemmin perustana hankintaesitykselle sekä hankintapäätökselle.

Jos olet hankkimassa isompaa ja monimutkaisempaa järjestelmää, et toivottavasti ole tekemässä päätöstä puhtaasti fiilispohjalta. Mutta sanomme myös sen sinulle, joka olet hankkimassa ehkä yksinkertaisempaa tai pienempää järjestelmää: älä tee sitä pelkästään fiilispohjalta.

Kun valitset tietojärjestelmää, sisältyy valintapäätökseen monia kriteereitä. Harvemmalla meistä on sellaiset kognitiiviset lahjat, jotka mahdollistaisivat näiden kaikkien huomioon ottamisen ilman virheitä.

Tieteellisessä tutkimuksessa on kehitetty ja esitetty loputon määrä menetelmiä, joiden avulla voidaan tehdä päätöksiä tilanteissa, joissa on monia kriteereitä. Yksi esimerkki tästä on AHP eli analyyttinen hierarkiaprosessi.

Monesti nämä mallit ovat kuitenkin melko monimutkaisia, eivätkä kovin käytännöllisiä. Tietojärjestelmähankkeissa on muutenkin tyypillisesti ihan tarpeeksi uutta opeteltavaa.

Olemme itse havainneet parhaaksi keinoksi perinteisen painotetun pisteytysmenetelmän (teoriassa tunnettu ”weighted scoring model” eli WSM). Tässä mallissa määritetään valintakriteerit ja jokaiselle niistä omat painot ja arvosteluasteikot. Voittavan vaihtoehdon löydät, kun summaat arviointiasteikkojen ja painojen tulot yhteen.

Moni varmasti käyttää tätä menetelmää intuitiivisesti tietämättään, että sille on teoriassa nimikin. Ja hyvä niin.

Tälläkin mallilla on omat ongelmansa. Yksi on esimerkiksi se, että pääset täysin mielivaltaisesti määrittämään painot kriteereille. Olemme huomanneet tämän haastavaksi tehtäväksi siinä vaiheessa, kun kriteerejä alkaa kertymään paljon.

Lisäksi tyypillisesti osallistujilla voi olla vinoutuneita näkemyksiä erilaisten kriteerien tärkeydestä: johtaja voi korostaa raporttien tärkeyttä, kun taas tuotannonsuunnittelijaa kiinnostaa tuotannonsuunnittelun toiminnallisuudet.

Vertailukriteerien valinta

Kriteerien määrittäminen voi tuntua suhteellisen työläältä tehtävältä. Hyvä lähestymistapa on ensiksi valita pääkategoriat, joista kriteerejä valitaan. Kokemuksemme mukaan seuraavat kategoriat kannattaa ainakin huomioida:

• Toiminnallisuudet. Kertovat, mitä kaikkea voit tehdä tietojärjestelmällä.
• IT-arkkitehtuuri. Järjestelmän integroitavuus, skaalautuvuus, luotettavuus sekä turvallisuus.
• Kustannukset. Laitteistohankinnat, lisenssit, käyttöönotto ja käyttötuki.
• Käytettävyys. Käyttöliittymä, ohjeet, mobiilikäyttö sekä offline-tuki.
• Toimittajaorganisaatio. Toimittajan vakaus ja luotettavuus.

Hankkimastasi järjestelmästä riippuu pitkälti, mitä yksittäisiä kriteereitä asetat kuhunkin kategoriaan. Emme voi siihen valitettavasti antaa vastausta tämän blogin raameissa. Tässä vaiheessa kannattaa miettiä samalla myös kriteerien painot ja merkata, mikäli jotkut niistä ovat pakollisia.

Toimittajien tapaamiset

Jotta voit vertailla toimittajia ja heidän järjestelmiään, tulee sinun järjestää tapaamisia heidän kanssaan. Emme mene tässä kovin syvälle siihen, miten toimittajatapaamisiin kannattaa valmistautua tai mitä niissä kannattaa tehdä. Tämä johtuu siitä, että toimittajatapaamiset riippuvat niin paljon järjestelmästä ja aihepiiristä.

Tässä on kuitenkin muutamia vinkkejä, joilla sinä ja toimittaja saatte varmasti tapaamisesta enemmän irti:

• Toimita vaatimusmäärittelymateriaali toimittajalle hyvissä ajoin etukäteen
• Kuvaa mahdollisimman kattavasti ja selkeästi, mikä on yrityksenne tarve
• Tutustu toimittajiin ja heidän järjestelmiinsä jo etukäteen hiukan, jotta sinulla on jo jonkinlainen käsitys näistä tapaamisessa
• Varaa tapaamisiin riittävästi aikaa

Tietojärjestelmän käyttöönotto

Nyt olet jo varsin pitkällä tietojärjestelmäprojektissa! Käyttöönotto tapahtuu usein toimittajan kanssa yhteistyössä, joten siihen emme voi antaa puhdasta toimintasuunnitelmaa. Voimme kuitenkin kertoa, miten kasvatat mahdollisuutta onnistua käyttöönotossa.

Miten onnistut tietojärjestelmän käyttöönotossa?

Katsotaan asiaa nurinkurisesta näkövinkkelistä. Eli miksi tietojärjestelmien käyttöönotto epäonnistuu?

Monissa aihepiirin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että suurimmat syyt tietojärjestelmien käyttöönoton epäonnistumiseen ovat huono suunnittelu ja korkea järjestelmän kustomoinnin aste.

Muita syitä teoriasta, miksi käyttöönoton on havaittu menevän pieleen:

• Ylimmän johdon sitoutumisen puute
• Tehoton kommunikointi
• Riittämätön koulutus
• Käyttäjätuen puute
• Huono projektijohtaminen
• Vanhoihin järjestelmiin luottaminen
• Osastojen väliset konfliktit
• Projektiryhmän kokoonpano
• Liiketoimintaprosessien suunnittelun epäonnistuminen
• Tarvittavien muutosten selkeyden puute

Olihan pitkä lista. Kasvatat varmasti onnistumisesi todennäköisyyttä, kun kiinnität käyttöönotossa huomiota näihin kaikkiin edellä mainittuihin asioihin.

Nämä asiat ovat myös sellaisia, joihin sinulla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa. Ne eivät siis riipu pelkästään valitsemastasi toimittajasta.

Valitettavasti, vaikka järjestelmäsi on onnistuneesti otettu käyttöön, et ole vielä valmis. Tämän jälkeen alkaa vaihe, jossa tietojärjestelmää jatkokehitetään ja käyttäjiä tuetaan. Nämä molemmat ovat varsin tärkeitä asioita, jotta myöhemmin tietojärjestelmäprojekti voidaan todeta onnistuneeksi.

Yhteenveto

Esittelimme tässä ja edellisessä blogitekstissä neljävaiheisen mallin tietojärjestelmän hankintaan.

Neljä vaihetta muistin virkistykseksi:

1. tietojärjestelmäinvestoinnin hyötyjen arviointi
2. vaatimusmäärittely
3. vaihtoehtojen vertailu
4. hankinta ja käyttöönotto.

Nämä kirjoituksemme eivät varmasti ole aukottomia, mutta jos pidät kaiken artikkeleissa mainitun mielessä, olet varmasti lähempänä onnistumista tietojärjestelmähankkeen osalta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tietojärjestelmäprojekteista vain alle puolet onnistuu. Tämän faktan innoittamana päätimme luoda oman oppaamme aiheesta.

Tietojärjestelmäprojektin neljä päävaihetta ovat:

1. tietojärjestelmäinvestoinnin hyötyjen arviointi
2. vaatimusmäärittely
3. vaihtoehtojen vertailu
4. hankinta ja käyttöönotto

Kerromme tässä blogitekstissä, miten toteutat tietojärjestelmäinvestoinnin hyötyjen arvioinnin sekä vaatimusmäärittelyn onnistuneesti. Hyvin toteutettuna ne luovat vankan pohjan onnistuneelle tietojärjestelmän hankinnalle.

Käsittelemme vaihtoehtojen vertailua sekä hankintaa ja käyttöönottoa seuraavassa artikkelissamme.

Tietojärjestelmäinvestoinnin hyötyjen arviointi

Mielessäsi olet jo varmasti onnistunut perustelemaan, miksi uusi tietojärjestelmä on hankittava. Olet myös ehkä myynyt idean muille.

Mutta oletko varma, että kaikki investoinnin hyödyt ovat varmasti tunnistettu ja arvioitu oikein?

Kokemuksemme mukaan tietojärjestelmähankkeissa tämä vaihe jää monesti usein kovin pintapuoliseksi.

Tässä muutama syy, miksi sinun kannattaa kiinnittää huomiota investoinnin hyötyjen arviointiin:

1. Ymmärrät, millaisia hyötyjä voit oikeasti saavuttaa ja miten ne syntyvät.
2. Osaat kohdistaa investointipanostukset oikeisiin järjestelmäominaisuuksiin. Hienon väriset napit eivät välttämättä tehosta järjestelmän käyttäjien toimintaa.
3. Sinulla on ylivertaiset perusteet investointipäätökselle. Et joudu jännittämään, meneekö investointiehdotuksesi läpi.
4. Vältät turhat investoinnit. On ikävää huomata vuoden projektin päätteeksi, että investoinnin hyödyt jäivät todellisuudessa kovin laihoiksi.

11 hyvää käytäntöä tietojärjestelmäinvestoinnin arviointiin

Susanna Lappi (2020) esittelee EP:llä tehdyssä diplomityössään työn tekemisen aikana tunnistettuja tietojärjestelmäinvestoinnin arvioinnin hyviä käytäntöjä. Ne auttavat sinua tekemään investoinnin hyötyjen arvioinnin paremmin. Seuraava lista on tiivistelmä Susannan diplomityön luvusta 6.1.

1. Selvitä, miksi tietojärjestelmäinvestointi ollaan tekemässä. Syy kertoo paljon siitä, mitä hyötyjä investoinnilla voidaan saavuttaa tai mistä liiketoimintaprosesseista ne löytyvät. Vaikka investoinnin syynä olisi pakko, on hyötyjen tunnistaminen aivan yhtä tärkeää.
2. Tunnista liiketoimintaprosessit, joihin investointi liittyy. Rajaa hyötyjen arviointi näihin prosesseihin.
3. Priorisoi hyödyt. Tällöin toimittajan ja järjestelmän valinta myöhemmässä vaiheessa on helpompaa.
4. Valmistele investointiehdotus huolella. Huolellisesti valmisteltu esiselvitys toimii uskottavana argumenttina taloudellisten perustelujen tukena.
5. Kirjaa kaikki havaitut hyödyt ylös. Ei haittaa, vaikka kaikkia niitä ei voisikaan arvioida taloudellisesti.
6. Rajaa hyödyt selkeästi. Hyödyiltä tulee löytyä syy-seuraussuhteet.
7. Huomioi prosesseissa tapahtuvat muutokset. Ei ole väliä, ovatko muutokset positiivisia tai negatiivisia.
8. Varmista päättäjien ymmärrys tietojärjestelmäinvestoinnista.
9. Pyri tekemään investoinnista taloudellinen arvio. Jos tämä ei onnistu, muodosta selkeä kokonaiskuva investoinnin hyödyistä, joiden avulla päätöksentekijä pystyy arvioimaan investoinnin arvoa vaistomaisesti.
10. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti. Osa hyödyistä voidaan jättää saavutettavaksi jatkokehityksen yhteydessä.
11. Tee hyötyjen arviointia iteratiivisesti. Huomaat varmasti uusia hyötyjä investointiprojektin edetessä, joiden avulla voit täydentää ja tarkentaa alkuperäistä hyötyarviota.

Tietojärjestelmän vaatimusmäärittely

Vaatimusmäärittely on tietojärjestelmäprojektin seuraava vaihe, mikäli edellisessä vaiheessa tulit siihen lopputulokseen, että investoinnilla voidaan saavuttaa riittävästi hyötyjä.

Vielä tässäkään vaiheessa sinulla ei ole syytä lähteä tutustumaan tarjolla oleviin tietojärjestelmiin. Ennen sitä, sinun on järkevää määrittää, mitä tarpeita yritykselläsi on tietojärjestelmälle.

Karkeasti ottaen vaatimusmäärittelyssä kuvataan yrityksen vaatimukset ja tarpeet selkeästi ja ymmärrettävästi.

Vaatimusten osalta sinun on hyvä huomioida niiden kytkeytyminen johonkin edellä tunnistettuun hyötyyn. Jos vaatimus ei edistä minkään hyödyn toteutumista, sitä ei välttämättä kannata vaatia.

Millaisia ovat hyvät vaatimukset?

Hyvät vaatimukset vaatimusmäärittelyssä ovat yksiselitteisiä, ytimekkäitä, määrällisiä, mitattavia, toteuttamiskelpoisia, testattavia sekä jäljitettäviä. Alla on vielä lista siitä, mitä näillä ominaisuuksilla tarkoitetaan.

Vaatimusmäärittelyn dokumentit: miten vaatimukset esitetään?

Ensimmäisenä monille varmasti tulee vaatimusmäärittelystä mieleen pitkä dokumentti, jossa vaatimukset ovat luokiteltuna ja numeroituna.

Ennen tällaisen dokumentin laatimista kannattaa kuitenkin keskittyä käyttäjäryhmien tunnistamiseen.

Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttäjäryhmien kuvauksena eli miettimällä, ketkä ja mitkä tulevat käyttämään uutta tietojärjestelmää. Käyttäjiä voidaan ryhmitellä esimerkiksi käyttötapojen tai käyttöoikeuksien mukaan.

Yllä mainittu yksityiskohtainen vaatimusmäärittelydokumentti on yksi parhaista tavoista esittää vaatimuksia. Jos käytät tällaista dokumentaatiota, varmista, että vaatimukset ovat täsmällisiä ja helposti ymmärrettävissä. Anna kullekin vaatimukselle tarkka nimi ja numeroi se erikseen.

Hieman luovempi tapa esittää vaatimuksia ovat käyttötarinat.

Käyttötarinat kuvaavat, miten käyttäjä suoriutuu tyypillisestä tehtävästään uudessa järjestelmässään. Jos käytät käyttötarinoita, muista aina nimetä henkilöt, kuvaa ainoastaan onnistunutta järjestelmän käyttöä sekä huomioi kaikki käyttäjäryhmät.

Käyttötarinat ovat hyviä, koska ihmiset ovat taitavia perustelemaan tarinoita ja havaitsemaan niistä epäjohdonmukaisuuksia sekä puutteita ja riskejä.

Me käytimme oman PSA-järjestelmän hankinnassamme muun muassa käyttäjätarinoita. Alla esimerkki resursoinnin käyttäjätarinasta. Ensin tarina järjestelmän käytöstä, sitten nimetyt henkilöt ja viimeisessä sarakkeessa prioriteetti.

Edellä esitetyt mallit ovat vain pieni osa mahdollisista vaatimusmäärittelyn dokumenteista. Sinun kannattaa tutustua myös esimerkiksi prosessikuvauksiin ja -kaavioihin.

Vaatimusmäärittelyn vaiheet

Vaatimusmäärittelyn läpiviemiseksi on lukuisia erilaisia prosessimalleja. Esitämme tässä sinulle yhden suosikeistamme, joka on rakenteeltaan selkeä ja huomioi kaiken oleellisen.

Vaikka kuvassa vaatimusmäärittely on esitetty lineaarisena prosessina, se on usein hyvin iteratiivinen. Esimerkiksi uusia vaatimuksia tulee varmasti projektin edetessä, jolloin ne voidaan ihan hyvin sisällyttää mukaan vaatimusmäärittelyyn, vaikkei virallisesti ollakaan enää vaatimusten kerääminen -vaiheessa.

1. Vaatimusten kerääminen

Tässä vaiheessa sinun on oleellista tunnistaa kaikki järjestelmän sidosryhmät.

Näin toimimalla voit varmistua siitä, että kaikki näkökulmat tulevat huomioitua heti alusta alkaen. Sidosryhmät voivat olla esimerkiksi järjestelmän käyttäjiä, kehittäjiä tai päätöksentekijöitä.

Sidosryhmien tunnistamisen jälkeen voit aloittaa itse vaatimusten keräämisen heiltä. Vaatimusten keräämiseen voit käyttää lukuisia eri menetelmiä kuten kyselyitä, työpajoja tai ryhmätöitä. Me olemme kuitenkin kokeneet haastattelut monessa tapauksessa parhaaksi menetelmäksi.

Älä kiinnitä tässä vaiheessa liikaa huomiota vaatimusten laatuun ja muotoiluun. Tässä vaiheessa on oleellista saada kaikki mahdolliset vaatimukset vain talteen.

2. Vaatimusten analysointi

Vaatimusten analysoinnin tavoitteena on tunnistaa ja ratkaista ristiriitaiset vaatimukset, tunnistaa järjestelmän rajat ja sen käyttäytyminen muiden järjestelmien kanssa.

Kiinnitä tässä vaiheessa myös huomiota vaatimusten toteutettavuuteen sekä mahdollisiin aukkoihin, joita vaatimusten keräämisestä on jäänyt.

Ristiriitaisten vaatimusten selvittäminen ei ole aina kovin helppoa. Niiden selvittämiseksi kannattaa kokeilla ainakin trade-off-analyysia sekä vaatimusten priorisointia. Ristiriitaisten vaatimusten kohdalla kannattaa muistaa kommunikoida kaikkien kanssa, jotka liittyvät kyseisiin vaatimuksiin.

3. Vaatimusten dokumentointi

Kun olet onnistuneesti kerännyt ja analysoinut vaatimukset, voit dokumentoida aikaansaannoksesi. Tätä dokumenttia kutsutaan vaatimusmäärittelydokumentiksi. Tämä sanahirviö sisältää kuvauksen koko järjestelmän ulkoisesta käyttäytymisestä.

Hyvän vaatimusmäärittelyn piirteet:

• Täydellisyys. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, mutta vaatimusmäärittelydokumentin tulee sisältää kaikki oleellinen tieto vaatimuksista.
• Johdonmukaisuus. Varmista, että dokumentissa ei ole ristiriitaisia vaatimuksia. Käytä myös johdonmukaista kieltä, jossa kullakin sanalla on vain yksi merkitys. Ole siis tarkkana esimerkiksi ammattisanaston ja käännösten kanssa.
• Muokattavuus. Huolehdi, että dokumentti on muokattavissa jälkikäteen. Muokkausta helpottaa muun muassa se, että kukin vaatimus on vain yhdessä paikassa.

Olemme huomanneet, että pienemmissä projekteissa yksittäinen dokumentti saattaa riittää, mutta järjestelmän koon kasvaessa ja monimutkaisuuden lisääntyessä, dokumentteja kannattaa luoda useampia.

Voit jaotella vaatimukset esimerkiksi käyttäjien, käyttöliittymän sekä liiketoiminnan vaatimuksiin.

4. Vaatimusten validointi

Vaatimusten validoinnin aikana sinun tulee varmistaa kaikilta vaatimusmäärittelyyn osallistuneilta sidosryhmiltä, että vaatimusmäärittelydokumentti sisältää oikeat vaatimukset ja että ne ovat asetettu oikein. Tässäkin haastattelu on havaittu hyväksi keinoksi.

5. Vaatimusten hallinta

Voit ajatella vaatimusten hallintaa prosessina, jossa varmistetaan, että vaatimusmäärittelydokumentit vastaavat rakennettavaa ja rakennettua järjestelmää. Hallinta ei lopu siis seinään tietojärjestelmäprojektin alussa, vaan se kattaa koko sen elinkaaren.

Vaatimusten hallinnassa voit törmätä esimerkiksi pyydettyjen muutosten analysointiin ja niiden hylkäämiseen tai hyväksymiseen. Tutkimukset ja kokemus ovat osoittaneet, että parhaiten onnistuneissa tietojärjestelmäprojekteissa ymmärrettiin, että vaatimukset saattavat muuttua ja kehittyä projektin edetessä.

Eli älä vain lukkiudu alkuperäiseen määrittelyyn, mikäli haluat kasvattaa onnistumisen todennäköisyyttä.

Yhteenveto

Nyt olemme käyneet läpi kaksi ensimmäistä vaihetta tietojärjestelmän hankinnasta. Toivottavasti sait tekstistä jotain uusia ajatuksia tekemiseesi!

Seuraavassa blogitekstissä käsittelemme tietojärjestelmäprojektin loput vaiheet eli vaihtoehtojen vertailun sekä tietojärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton.

Sinua voisi kiinnostaa myös

EP:n Ari ja Petri vierailivat SSI Schäferin järjestämillä konsulttipäivillä yhtiön tuotekehityskeskuksessa Würzburgissa kuulemassa sisälogistiikan uusimmista tuulahduksista.

Tapahtuman kolme keskeistä teemaa sisälogistiikan osalta olivat simulointi, markkinatrendit sekä ympäristön ja kestävän kehityksen huomioiminen varastosuunnittelussa.

Pssst… EP-Logistics on toimittajista riippumaton ja tekee yhteistyötä kaikkien toimittajien kanssa samanarvoisesti. Markkinoilla on paljon erilaisia varastointiautomaatioratkaisuja. Toimittajat haluavat tarjota tietysti tähän omaa ratkaisupakettiaan. Siksi me EP-Logisticsilla seuraamme tiiviisti markkinoiden uutuuksia. Niin nytkin. Matka on mahdollisuus verkostoitua ja kuulla uusimmista trendeistä. Tämänkin matkan osalta kuultua ja opittua tullaan hyödyntämään tulevissa projekteissa.

Simulointi

Sisälogistiikan konsepteja suunnitellaan yhä nopeampitempoisesti. Tämä tarkoittaa nopeampaa teknillisten ja taloudellisten vaikutusten arvioimista. Tässä tulee korostumaan tarkkuuden merkitys. Työkalujen kehittyminen mahdollistaa järjestelmien osien simulointia jo konseptin alkuvaiheissa. Simulointi antaa paremman kuvan suunniteltujen prosessien kyvykkyydestä.

Toimittajat ovat kehittämässä työkaluja alijärjestelmien ja konseptien simuloimiseksi. Näillä työkaluilla voidaan jo aikaisessa vaiheessa testata järjestelmien kyvykkyyttä. Nämä eivät kuitenkaan ota huomioon koko laitoksen logistiikan toimivuutta.

EP-Logisticsilla on työkalut näiden kaikkien osa-alueiden yhteistoiminnan simuloimiseen, kokonaiskyvykkyyden arvioimiseksi.

Katso täältä miksi simulointi on ylivertainen keino esimerkiksi arvioida erilaisia prosesseja:

Markkinatrendit

Varastot ja automaatio

Schäferin tilastojen mukaan koronavuosina 2020–2022 maailmalla rakennettiin paljon manuaalisia varastoja kysynnän ollessa korkealla. Vuonna 2023 manuaalisten varastojen rakentaminen romahti noin 50 % nousevien korkojen ja ylikapasiteetin takia.

Manuaalivarastojen rakentamisen arvioidaan elpyvän, mutta ei koronavuosien tasolle. Automatisoitujen varastojen määrässä ei vastaavaa koronapiikkiä ollut. Näiden määrä näyttäsi kasvavan tasaisesti tulevina vuosina. Lisäksi manuaalisia varastoja muutetaan automaattisiksi.

Maailmanlaajuisesti sisälogistiikan automaation kehitystä vetää Aasia. Kasvua vuoteen 2027 ennustetaan tulevan 14 %. EMEA (Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka) ja Etelä ja Pohjois-Amerikka kasvavat myös, mutta hitaammin, noin 7 % kumpikin. Kasvu tulee laajalti eri talouden alueilta. Kovinta kasvua ennustetaan kulutustavaroille.

Sisälogistiikan automaation osa-alueista suurin kasvuprosentti ennustetaan robottikeräilylle. Robottikeräilyn korkeat prosentit selittyvät alhaisella lähtötasolla, mutta Schäferin ennusteen mukaan robottikeräily on viimein tulossa volyymiratkaisuksi. Tämä näkyy myös tarjonnassa yleisemminkin.

Muita kehitystrendejä ovat esimerkiksi:

• Toimitusten pirstaloituminen (tilataan vähän mutta usein)
• Nopeat toimitukset
• Toimitusprosessin läpinäkyvyys asiakkaalle

Nämä johtavat tarpeeseen suunnitella varastoja, jotka ovat muunneltavia ja joustavia toiminnan muutoksille sekä entistä suurempiin vaatimuksiin tietojärjestelmille.

Tekoäly

Nykyään ei voi pitää seminaaria keskustelematta tekoälystä. Tekoälyn käyttö varaston suunnittelussa ja optimoinnissa tulee varmasti jatkossa lisääntymään. Tekoälyllä voidaan parantaa esimerkiksi tuotesijoittelua tai automaation käytön optimointia tai esimerkiksi arvioida huollon tarvetta.

Säästöt voivat olla merkittäviä. Lisäksi tekoäly tulee varmasti osaksi ostoa ja hankintaa. Uuden varaston suunnittelussa tekoälystä voi muodostua työkalu. Kokonaan tekoäly tuskin korvaa insinöörityötä ainakaan lähivuosina.

EP-Logisticsilla toiminta ei ole vain uusien toimitilojen suunnittelua. Iso osa asiakkaidemme projekteista käsittelee nykyisissä tiloissa tehtävän toiminnan ja prosessien kehittämistä sekä päivittämistä tähän päivään.

Autamme asiakkaitamme löytämään kustannustehokkaita ja heille parhaiten soveltuvia ratkaisuja.

Jos mietit uusien toimitilojen rakentamista tai vanhojen kehittämistä, kannattaa vilkaista meidän kattava layout-suunnittelun opas:

Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioiminen varastosuunnittelussa

Yksi mielenkiintoisimmista aiheista oli katsaus sisälogistiikan päästöjen hallintaan kohti hiilineutraalisuutta. Hiilineutraalisuus nousee esille monessa yhteydessä ja sillä on arvoa myös asiakkaiden päätöksenteossa.

Sisälogistiikan päästöihin vaikuttavat:

• Tilojen tehokas käyttö ja toimivat prosessit
• Automaatio
• Logistiikan tietojärjestelmät
• Monitorointi ja raportointi
• Rakennuksen runko
• Rakennuksen tekniset laitteistot
• Energian syöttö
• Kiertotalous

Kuten huomataan, kaikkiin osa-alueisiin ei voida vaikuttaa vain logistiikan keinoin. Tavoitteiden saavuttaminen kohti hiilineutraalisuutta vaatii useiden asiantuntijoiden yhteistä panosta, jotta kokonaispäästöjen jalanjälkeä voidaan pienentää.

Logistiikan ja toimintojen prosessien suunnittelulla on kuitenkin keskeinen vaikutus myös muihin osa-alueisiin.

Sisälogistiikan tehokkuuden parantaminen on vain yksi osa logistiikan päästöjen pienentämisestä. Varastoinnin osuus hiilineutraalisuudesta on vain osa koko toimitusketjun päästöistä.  Tie kohti hiilineutraaliutta ei ole vain osaoptimointia vaan kaikkien koko toimitusketjun päästöjen hallintaa.

Päästöjä voidaan pienentää, mutta logistiikan osalta ei kokonaan poistaa. Täydellinen neutraalius vaatii kompensaatioiden käyttämistä jäljelle jäävän osan hyvittämiseksi. Tehokkuutta kehittämällä saadaan kompensoitava osuus pienemmäksi.

Kompensaatiokustannukset pitääkin ottaa mukaan yhdeksi investointien mittariksi, kun arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Projekteissa voidaan arvioida taloudellisten avainlukujen lisäksi ympäristöllistä tehokkuutta ja ottaa tämä huomioon valintoja tehdessä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kustannuspaineet, tiukemmat toimitusajat, saatavuus sekä ympäristövaikutukset. Tässä on vain muutama asia, joiden kanssa tämän hetken ja tulevaisuuden logistiikka-alan ammattilaiset joutuvat painimaan.

Kuten kymmenet tuhannet muutkin logistiikan ammattilaiset, kävin Logimat-messuilla haistelemassa, löytyisikö sieltä jotain uutta, jolla voisimme asiakkaitamme auttaa edellä mainituissa haasteissa. En valitettavasti voi kertoa tällä kertaa uusista mullistavista teknologioista Logimatissa, koska sellaisia ei oikeastaan ollut viime vuoteen verrattuna.

Kaksi päivää messuilla pyörimistä kehittyneiden automaatioratkaisuiden seassa laittoi kuitenkin ajattelemaan, että miksi vielä löytyy paljon yrityksiä, joissa automaatiota ei ole hyödynnetty. Ja toisaalta, mitkä tekijät tulevaisuudessa ajavat yrityksiä kohti automaatiota.

Pohdin tässä blogissa muun muassa:

• mihin suuntaan logistiikan automaatio on menossa
• mitkä tekijät kannustavat automaation hyödyntämiseen ja mitkä eivät
• mitkä asiat viestivät automaation tarpeesta

Blogin lomassa on myös kuvia ja videoita tämän vuoden Logimatista.

Logimatissa kehitys teknologioiden osalta maltillista ja esillä jopa museokampetta?

Teknologioiden osalta kehitys viime vuoteen verrattuna oli maltillista. Esillä olleet teknologiat olivat hyvin samanlaisia kuin viime vuonna. Tismalleen samojakin ratkaisuita oli näytillä. Tämän takia en aio kirjoittaa postausta messujen teknologioista. Postauksen vuoden 2023 Logimatin teknologioista löydät täältä.

Vierailin Deutsches Museumissa Münchenissä Logimatin jälkeisenä päivänä. Museo oli upea, vahva suositus sille! Museokierroksellani törmäsin robotiikan osastolla muun muassa AMR-robotteihin, robottikäsivarsiin sekä konenäköön (kuvat alla). Siis samoihin teknologioihin, joita olin päivää aiemmin nähnyt sisälogistiikka-alan kärkimessuilla. Ovatko ne tosiaan jo museokampetta? Noh, ei ehkä ihan niinkään, mutta sattuma oli kuitenkin minusta huvittava.

Mihin automaatio on menossa? Mission: Zero Touch

Päällimmäisenä messuilta jäi mieleen Knappin iskulause ”Mission: zero touch”. Yrityksen missiona on siis kasvattaa heidän asiakkaiden automaatioastetta ja painaa minimiin manuaalisen työn määrä varaston prosesseissa. Jopa siihen pisteeseen asti, että ihmisen ei tarvitse osallistua yhteenkään prosessin vaiheeseen.

Iskulause kuvaa suurimpien automaatiotoimittajien kehityssuuntaa hyvin. Esimerkiksi Knapp, Jungheinrich sekä Ferag pyrkivät tarjoamaan ratkaisuja asiakkaille, joiden avulla he pystyvät automatisoimaan koko varastonsa toiminnan siten, että ihmiset eivät sekaannu ollenkaan prosesseihin.

Isot automaatiotoimittajat pyrkivät kohti tätä tavoitetta ostamalla pienempiä automaatiotoimittajia, joilla on yksittäisiä ratkaisuja ja osaamista, jotka puuttuvat isompien toimittajien portfolioista. Esimerkiksi Jungheinrich osti vuonna 2023 koko Magazinon osakekannan. Videossa alla Magazinon kehittämä SOTO, jonka esimerkiksi MAN on ottamassa käyttöön automatisoidakseen tuotantologistiikkaansa.

Toimittajat ovat ennenkin tarjonneet kokonaispaketteja, mutta koonneet ne omista ja alihankkijoiden laitteista. Tyypillisesti toimittajat tarjoavat ensisijaisesti omia tuotteitaan, mikä ei välttämättä ole asiakkaan etu. Laaja tarjonta saattaa johtaa tasapuolisempaan teknologioiden tarjontaan. Se saattaa myös helpottaa laitteiden yhdistelyä saman ohjauksen alle ja vähentää huoltokustannuksia.

Näiden toimittajien maalailema kuva Ilman ihmisiä pyörivästä varastosta, joka hyödyntää uusimpia automaatioteknologioita, kuulostaa aika hienolta. Se kuitenkin on vielä harvemmin todellisuutta.

Miksi kaikki yritykset eivät vielä hyödynnä automaation mahdollisuuksia?

Ehkä suurin yksittäinen este automaation käyttöönotolle on investointikustannukset. Automaatio vaatii huomattavan suuret investoinnit etukäteen. Nämä investoinnit maksavat itsensä takaisin tyypillisesti vasta useiden vuosien jälkeen.

Suurissa yrityksissä päättäviin osapuoliin voi kohdistua tulospaineita, jotka ohjaavat tavoittelemaan lyhytaikaisia voittoja. Tämä ei houkuta investoimaan automaatioon, vaikka se todellisuudessa voisi hyvinkin olla osakkeenomistajien voiton maksimoinnin kannalta hyvä päätös. Pienissä yrityksissä puolestaan vaadittu investointi voi yksinkertaisesti olla liian suuri, vaikka automaatio sopisikin toiminnan luonteeseen.

Kävin kuuntelemassa luentoa messuilla, jonka aiheena oli konenäkö. Luento olikin yllättäen saksaksi, joten seuraamiseni jäi kalvojen varaan. Tästä huolimatta esitys oli varsin mielenkiintoinen.

Tällä luennolla pohdittiin, miksi automaatiosta ei ole vielä tullut valtavirtaa. Yhdeksi syyksi mainittiin se, että roboteilta vaaditaan 100 % onnistumista. Roboteille ei siis sallita minkäänlaisia virheitä, toisin kuin ihmisille, jotka toilailevat vähän väliä. Tämä hidastaa automaation käyttöönottoa etenkin liikkuvien robottien osalta.

Vinkkinä seuraavien vuosien kävijöille: myöhemmin kävi ilmi, että luentoja olisi voinut seurata käännöslaitteen kanssa, jonka sai lainaan, mutta itseltä se meni ohi.

Tarvittavan kapasiteetin kausiluonteisuus voi myös jarruttaa investointihaluja automaatioon. Jos tarvittava läpimeno vaihtelee paljon, se on ongelma automaation kannalta. Tällöin automaatio joudutaan mitoittamaan huippuaikojen mukaan, jolloin osan ajasta kapasiteettia jää hyödyntämättä ja se voi tulla kalliiksi.

Automaatio sopii parhaiten prosesseihin, jotka ovat vakiintuneita. Jos yrityksesi prosessit ovat muutoksessa ja toimintasi kehittyy nopeasti, ei ole välttämättä viisasta hankkia automaatiota, koska sitä voi olla haastava sovittaa uusiin muuttuneisiin prosesseihin. Alla videossa esimerkki erilaisten prosessien automaatioista 4am Roboticsilta.

Mitkä tekijät puolestaan ohjaavat yrityksiä kohti automaatiota?

Pula osaavista työntekijöistä on varmasti monen huolenaihe alalla. Väestön ikääntyessä työntekijöitä on entistä vaikeampi löytää ja palkata. Myöskään varastotyö itsessään ei ole ehkä se kaikkein houkuttelevin uravalinta pitkässä juoksussa. Uusien teknologioiden avulla pystytään automatisoimaan jatkuvasti monimutkaisempia tehtäviä. Ihmisille jää silloin oikeasti lisäarvoa tuottavat tehtävät.

Esimerkiksi alla olevassa videossa Knappin iskulauseen mukainen osaratkaisu. Robotti kerää tuotteet automaattisesti linjalta ja pudottaa pusseihin, joissa tuotteet päätyvät lopulta takaisin laatikoihin.

On ihme, jos et työssäsi kohtaa minkäänlaisia kustannuspaineita. Pitkässä juoksussa hyvin toteutettu automaatio tulee varmasti työntekijöitä halvemmaksi vaihtoehdoksi. Vaikka investointikustannukset ovat huomattavia, kannattaa sinun kuitenkin miettiä pitkää peliä.

Statista arvioi maailmanlaajuisen verkkokaupan vähittäismyynnin kasvavan noin 9 % vuosivauhtia seuraavat neljä vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että toimituksilta vaaditaan yhä lyhyempiä toimitusaikoja ja varastoilta odotetaan hyvää saatavuutta.

Itse en ainakaan yleensä tilaa verkkokaupasta, jolta tuotetta ei löydy varastosta suoraan, koska en malta odottaa. Muutamankin päivän toimitusaika tuntuu pitkältä, kun odottaa Postin saapumisilmoitusta. Automaatio on yksi keino vastata verkkokaupan vaatimusten ja asiakkaiden kärsimättömyyden kasvuun.

Automaatiolla on saavutettavissa myös paljon muita etuja, mutta edut ovat usein hyvin tapauskohtaisia. Tässä on listattuna vielä yksittäisiä automaation etuja:

• Parempi resurssien allokointi
• Tarkempi keräily ja vähentyneet toimitusvirheet
• Parempi asiakaspalvelu
• Tehokkuus ja tuottavuus
• Vähentyneet puutetilanteet
• Turvallisuus

Haluatko tietää, miten yrityksesi voisi hyötyä automaation lisäämisestä? Lue täältä, miten voimme auttaa asiassa.

Näistä merkeistä tunnistat, että sinunkin on aika harkita automaatiota:

• Tilasi ovat loppumassa kesken. Tuntuuko sinusta, ettet saa käytettyä optimaalisesti kaikkea saatavilla olevaa tilaa?
• Skaalautuvuus on haasteellista. Eikö nykyiset prosessit kestä kasvavia tilausmääriä?
• Palkkakustannukset rasittavat toiminnan katteita. Aiheuttavatko palkkakustannukset päänvaivaa samalla, kun kohtaat kustannuspaineita?
• Tilauksia ei saada lähetettyä tai toimitettua tarpeeksi ajoissa. Tuntuuko, että manuaaliset prosessit eivät riitä enää aina kiristyville toimitusaikavaatimuksille?
• Virheellinen keräily aiheuttaa toimitusvirheitä. Oletko kenties huomannut, että keräilyssä tapahtuu liikaa virheitä?
• Varastodatasi on epäluotettavaa. Onko esimerkiksi varastotasot toistuvasti pielessä?

Jos vastasit yhteen tai useampaan kohtaan kyllä, automaatiosta voi olla sinulle hyötyä. En väitä, että nämä ongelmat tulisi aina korjata automaation avulla. On paljon muita ratkaisuja, joilla näitä haasteita voidaan selättää. Automaation lisäämisen tulisi kuitenkin olla ehdottomasti harkittava vaihtoehto näissä tilanteissa.

Yhteenveto

Vaikka automaatio sinänsä kuulostaa houkuttelevalta, ei sen etuja kannata ikinä ottaa itsestään selvyytenä. Saavutat automaation edut ainoastaan valitsemalla oikeat teknologiat ja suunnittelemalla ne huolellisesti yrityksesi tarpeisiin.

Jos tunnistit, että automaatio voisi sopia yrityksesi logistiikan tarpeisiin, mutta et ole varma asiasta, voit kysyä asiasta meiltä ilmaisessa tapaamisessa. Voit lukea täältä, miten asiakkaamme ovat onnistuneet automaatiohankkeissa ja miksi he ovat luottaneet meihin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Layout on kuin säveltäjä, joka sovituksellaan harmonisoi materiaalivirrat, optimoi tilan käytön ja tekee päivittäisestä toiminnasta sulavaa.

Tässä blogitekstissä sukellamme syvälle layout-suunnittelun maailmaan. Kerromme vaihe vaiheelta, miten suunnitellaan layout, joka takaa toimintaasi tukevat ja tehostavat tilat. Tämä opas on laadittu kokemuksemme pohjalta. Vuosien saatossa meille on kertynyt kokemusta sadoista layout-suunnittelu-projekteista.

Layout-suunnittelun vaiheet ovat:

1. Määrittele tilan tarkoitus
2. Selvitä tilan mitat ja rajoitukset
3. Kuvaa prosessit
4. Määritä mitoitusarvot ja muut vaatimukset
5. Suunnittele tarvittavat materiaalinkäsittelylaitteet
6. Suunnittele työnkulku
7. Piirrä uusi layout
8. Varmista layoutin toimivuus
9. Toteuta suunnitelma

1. Määrittele tilan tarkoitus

Aivan aluksi on syytä pysähtyä miettimään, mitkä ovat ne tavoitteet ja tarpeet, joita layout-suunnittelulla halutaan saavuttaa. Näiden tavoitteiden ja tarpeiden tulee ohjata koko suunnitteluprosessia.

On syytä miettiä vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin:

• mikä on tilan tarkoitus?
• mitkä ovat tilan pääasialliset toiminnot?

Jos tila suunnitellaan jakelukeskukseksi, on se merkittävästi erilainen kuin tila, jonka tarkoitus on toimia esimerkiksi tuotantotilana. Tämän takia on tärkeää määritellä tilan tarkoitus ja toiminnot selkeästi.

2. Selvitä tilan mitat ja rajoitukset

Tilan mittojen selvittäminen kannattaa aloittaa hankkimalla tilan pohjapiirustukset. Niiden avulla on helppo selvittää, kuinka paljon tilaa on käytettävissä.

Pohjapiirustuksista näkee myös kätevästi, millaisia esteitä ja rajoituksia tilalla on. Tyypillisiä tilan rajoitteita ovat muun muassa pilarit ja muut fyysiset elementit, katon aiheuttamat korkeusrajoitteet, ovet ja kulkukohdat sekä erilaiset turvallisuusmääräykset ja vaikkapa lattiakantavuus.

Huomaa:

Layout-suunnittelu eroaa hieman projektityypin mukaan. Jos tila saadaan suunnitella täysin puhtaalta pöydältä, on kyseessä niin sanottu greenfield-projekti. Muita projektityyppejä voi olla esimerkiksi layoutin uudelleenorganisointi tai toiminnan suunnittelu uuteen olemassa olevaan tilaan.

Tämä vaihe 2 vaihtelee hieman projektityypin mukaan. Jos kyseessä on greenfield-projekti, kannattaa tämä vaihe toteuttaa vasta mitoitusarvojen määrittämisen jälkeen. Muussa tapauksessa tämä vaihe kannattaa toteuttaa jo tässä kohdassa suunnittelua.

3. Kuvaa prosessit

Prosessien kuvaaminen on hyvä aloittaa materiaalivirroista. Kuvaa yksityiskohtaisesti, miten materiaalit virtaavat tilan läpi alkaen niiden vastaanotosta aina varastoinnin ja tuotannon kautta lopulta lähetysten käsittelyyn asti.

Tämän jälkeen prosessikarttaan kannattaa sijoittaa tärkeimmät materiaalien käsittelypisteet sekä mahdolliset varastointialueet.

Jos kyseessä on tuotantotila, kannattaa seuraavaksi hahmotella tuotantoprosessien vaiheet. Vaiheiden keskinäiset suhteet kannattaa myös kuvata. Avaa tässä kohdassa, miten materiaalit liikkuvat tuotantolinjalla.

Tämä on oiva kohta kiinnittää myös huomiota erilaisiin pullonkauloihin. Jos toiminnassa on havaittu, että jokin tietty kohta tuotantoprosessissa ei voi hyödyntää kaikkea kapasiteettiaan muiden prosessien takia, kannattaa se kirjata tässä kohtaa uudeksi kehityskohdaksi.

Kaikkien tilojen osalta on syytä selvittää, miten tilan käsittely- ja valmisteluvaiheet sekä lähetysprosessi toimivat. Kerro, miten materiaalit käsitellään tai valmistellaan ennen esimerkiksi niiden jatkojalostusta ja avaa, miten jatkojalostetut tuotteet siirtyvät lähetykseen.

4. Määritä mitoitusarvot ja muut vaatimukset

Mitoitusarvot toimivat uuden layoutin perustana, joten niiden oikein määrittäminen on vähintäänkin todella tärkeää. Se on usein myös yksi layout-suunnittelun haastavimmista vaiheista.

Mitoitusarvojen määrittämistä varten tarvitaan dataa nykyisestä toiminnasta. Projekteissa olemme huomanneet, että kaikki tarvittava data ei ole aina helposti saatavissa ja sen laatu on vaihtelevaa.

Mitoitusarvojen määrittäminen on tyypillisesti layout-projekteissa pitkäkestoisin vaihe, joten siihen kannattaa varata hyvin aikaa.

Layout-suunnittelussa mitoitusarvoja tarvitaan seuraavilta osa-alueilta:

1. Varastointi

• Nimikemäärät ja kunkin nimikkeen varastoitavat volyymit. Tämän pohjalta voidaan harkita erilaisia varastointitapoja
• Käsiteltävien yksiköiden koko- ja painojakauma. Esimerkki: mikä osa varastoitavista tuotteista säilötään pientavarahyllyissä?
• Halutut varastopaikat. Esimerkki: lavapaikat, massapaikat, pientavara

2. Muut tilatarpeet

• Esimerkiksi tuotannon linjat, toimistotilat, jätehuolto

3. Käsittelyvolyymit

• Saapuvat volyymit. Esimerkki: kuinka paljon vastaanoton tulee pystyä käsittelemään saapuvia toimituksia, lavoja, irtokolleja jne. tunnissa?
• Lähtevät volyymit. Kuinka paljon rivejä ja yksiköitä pitää pystyä käsittelemään?
• Prosessoitava volyymi. Jos suunnitellaan tuotantoa.

4. Toiminnan kausiluonteisuus

• Vaihtelevatko toiminnan volyymit paljon tiettyinä aikoina?

5. Myynti, nimikemäärät, missä tuoteryhmissä kasvu tapahtuu.

6. Erityisvaatimukset

• Olosuhdevaatimukset, erähallinta ja vaaralliset aineet.

Vaikka mitoitusarvot määritetään nykyisen toiminnan datalla, kannattaa kuitenkin mahdolliset tulevaisuuden kehityssuunnat ottaa mitoitusta miettiessä huomioon. Ei ole mielekästä suunnitella uutta tilaa, joka jääkin suunnitellulla kasvulla parin vuoden päästä pieneksi.

5. Suunnittele tarvittavat materiaalinkäsittelylaitteet ja varastointiratkaisut

Olipa kyseessä sitten suuri ja moderni logistiikkakeskus tai pieni tuotantotila, siellä todennäköisesti tarvitaan jonkinlaisia laitteita materiaalinkäsittelyyn.

Kannattaa miettiä, minkälaiset laitteet palvelevat parhaiten tilan toimintaa. Onko järkevintä liikutella materiaaleja tilassa perinteisellä trukilla, vai kannattaisiko harkita esimerkiksi vihivaunua osaksi tuotantoprosessia.

Käsittelemme moderneja logistiikan teknologioita esimerkiksi tässä blogitekstissä:

• Logistiikan trendit ja merkittävimmät teknologiat

Materiaalinkäsittelylaitteiden valinnassa kannattaa mitoitusarvojen puolesta huomioida erityisesti volyymit, kappaleiden koot sekä materiaalien vaatimukset. Esimerkiksi helposti rikkoutuvilla kappaleilla voi olla tiettyjä käsittelyvaatimuksia.

Materiaalinkäsittelylaitteiden yhteydessä on syytä miettiä myös tarvittavia varastointiratkaisuja. Täytyy määrittää muun muassa aktiiviset ja passiiviset lavapaikat sekä pientavarapaikat. Varastointiratkaisuiden yhteydessä kannattaa myös arvioida varastoautomaation kannattavuutta.

Varastointiautomaatiota ja sen kannattavuutta olemme käsitelleet seuraavissa teksteissä:

• Pientavaran automaattiset korkeavarastot (Miniload ja Shuttle)
• Autostoren edut, haasteet ja vaihtoehtoiset ratkaisut

6. Suunnittele työnkulku

Ennen kaikkien varastokalusteiden ja tuotantolinjastojen sijoittamista tilaan, kannattaa suunnitella, miten materiaalit virtaavat ja työ etenee uudessa tilassa. Tähän liittyen kannattaa hahmotella yksinkertaisesti eri toimintojen, kuten vastaanoton, lähetyksen, tuotannon ja varastoinnin alueet pohjapiirustukseen.

Jos vaiheessa 3 onnistuit tunnistamaan pullonkauloja prosesseista, nyt on oikea hetki tehdä asialle jotain. Voit esimerkiksi suunnitella uuteen layoutiin lisää tilaa jollekin tietylle toiminnolle, joka toimii tällä hetkellä pullonkaulana tilan puutteen vuoksi.

Tässä suunnittelun vaiheessa kannattaa myös kiinnittää huomiota tilojen laajennettavuuteen sekä joustavuuteen. Jos toiminnan on tavoitteena kasvaa, kannattaa tilat suunnitella ensinnäkin tarpeeksi isoiksi ja toiseksi siten, että niiden laajentaminen on mahdollista myöhemmin tarpeen mukaan. Huono layout estää toiminnan laajentamisen näppärästi.

Kun työnkulku on pääpiirteissään suunniteltu, kannattaa suunnitelmaa viedä vielä tarkemmalle tasolle sijoittamalla esimerkiksi tuotannon työpisteet ja materiaalinkäsittelylaitteet optimaalisille paikoille.

Tässä vaiheessa ei vielä tarvitse piirtää kaikkea tarkasti esimerkiksi CAD-ohjelmalla. Hyväksi havaittu keino on muun muassa palikoiden liikuttelu pohjapiirustuksen päällä esimerkiksi PowerPointissa. Näin toteutettuna suunnitelmaa on nopeaa ja vaivatonta muuttaa, kun sitä vielä hiotaan.

7. Piirrä uusi layout

Kun eri toiminnot ja materiaalivirrat on suunniteltu, on aika piirtää tarkempi layout suunnitelmasta. Tämä vaihe saattaa olla haastava, jos ei ole aiempaa kokemusta esimerkiksi CAD-ohjelmistosta. Piirtämistä myös nopeuttaa merkittävästi, jos on aiempi käsitys jo siitä, minkä kokoisia tyypilliset tilan kalusteet, kuten vaikkapa hyllyt ovat.

Tässä vaiheessa layoutista kannattaa piirtää puhtaaksi muutama vaihtoehto. Näistä vaihtoehtoisista layouteista täytyy sitten valita lopuksi paras tai yhdistellä parhaat palat lopulliseen konseptiin. Yksityiskohtainen piirros helpottaa myös suunnitelman käyttöönottoa ja toteutusta.

8. Varmista layoutin toimivuus

Kun yksityiskohtainen layout on piirretty, tulee sen toimivuus vielä varmistaa. Tämä vaihe riippuu hieman tilan toimintojen monimutkaisuudesta.

Jos tilaan on suunniteltu esimerkiksi monimutkaista automaatiota, voi simulointi olla erinomainen keino varmistaa uuden layoutin toimivuus.

Jos toiminta tilassa on suhteellisen yksinkertaista, voi toimivuuden varmistamiseen käyttää hieman vähemmän panoksia. Hyvä keino varmistua tilan toimivuudesta, on pyytää vielä tilan toiminnot tuntevien henkilöiden mielipiteet viimeisestä versiosta.

9. Toteuta suunnitelma

Layout-suunnitelman toteuttaminen käytännössä riippuu paljon siitä, miten monimutkainen tila on. Pienen nettikaupan varaston toteuttaminen ei välttämättä vaadi isojakaan ponnisteluita. Toiminnan laajuuden kasvaessa ja monimutkaistuessa sekä automaation määrän lisääntyessä suunnitelman toteuttaminen vaikeutuu.

Monimutkaisissa tilanteissa on hyvä laatia erillinen toteutussuunnitelma, joka on puolestaan ihan oma lukunsa. Sen avulla voidaan varmistua muun muassa siitä, että liiketoimintasi häiriintyy mahdollisimman vähän muutoksista ja että muutto sujuu hyvin.

Yleiset vinkit layout-suunnitteluun

Osallista henkilöstö suunnitteluun

Suunniteltavan tilan toiminnoista käytännön tasolla ymmärtävän henkilöstön osallistaminen layout-suunnitteluun on tärkeää. Esimerkiksi varasto-operaattoreilla voi olla mielessään useita asioita, jotka eivät nykyisessä tilassa toimi.

Seuraa layoutin toimivuutta

Layoutin rakentaminen ei ole vain kertaluonteinen tehtävä. On tärkeää seurata, miten layout toimii käytännössä. Toiminnot voivat muuttua ajansaatossa, jolloin myös layoutia kannattaa päivittää vastaamaan uusia tarpeita.

Huomioi erilaiset säädökset ja standardit

Layoutia suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon erilaisia säädöksiä, joita tilaan voi liittyä. Säädökset vaihtelevat alueittain ja toimialueittain. Säädökset voivat liittyä esimerkiksi turvallisuusstandardeihin, rakennusmääräyksiin sekä kemikaaliturvallisuuteen.

Kiinnitä huomiota turvallisuuteen

Kiinnitä erityistä huomiota työntekijöiden turvallisuuteen. Suunnittele kulkureitit siten, että työntekijöiden tiet eivät tarpeettomasti risteä esimerkiksi trukkien kanssa ja varmista, että kulkureitit ovat vapaita esteistä. Kannattaa myös esimerkiksi suunnitella tarvittavat turvakaiteet, suojaukset sekä lavahyllyn taakse turvaverkko, jotta lavat eivät voi pudota hyllyn takapuolelle.

Varmista tietojärjestelmien yhteensopivuus

Layout-suunnittelussa on syytä varmistaa, että käytettävät tietojärjestelmät tukevat layoutia. Esimerkiksi varastonhallintajärjestelmän (WMS) osalta layoutin toimivuuteen vaikuttaa tuotesijoittelu, keruureitit sekä erikoisalueiden työnohjaus.

Lisää tietojärjestelmistä:

• Logistiikan tietojärjestelmät

Usein kysytyt kysymykset layout-suunnittelusta

Mikä on layout?

Layout on tapa, jolla tilat, työpisteet ja muut fyysiset elementit järjestetään varastoon tai tuotantotilaan. Layout huomioi erilaisia näkökulmia kuten hyllyjärjestelyt, työpisteiden sijoittelun, liikkumisreitit sekä kulkutiet.

Mitä on layout-suunnittelu?

Layout-suunnittelussa tavoitteena on optimoida tilankäyttö niin, että se tukee liiketoiminnan tarpeita ja tehostaa toimintaa. Huolellinen layout-suunnittelu mahdollistaa sujuvat materiaalivirrat, turvallisen työympäristön sekä tehokkaan tilankäytön.

Miksi layout on tärkeä?

Hyvin suunniteltu layout mahdollistaa korkean tuottavuuden ja kustannustehokkuuden, työntekijöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden, tilojen optimaalisen käytön, sopeutumisen tulevaisuuden tarpeisiin sekä korkean asiakastyytyväisyyden.

Miksi layout ei toimi?

Tyypillisimpiä syitä, miksi layout ei toimi:

• Huonosti suunnitellut materiaalivirrat
• Liian pienet tilat
• Puutteellisesti suunniteltu ja mitoitettu automaatio
• Joustavuuden puute
• Väärin suunnitellut liikennevirrat
• Toiminta on muuttunut siitä mihin layout on alun perin suunniteltu

Mitä layoutin muttamisella voidaan saavuttaa?

Esimerkiksi tuotantotilojen layoutin muuttaminen on parhaimmillaan muutos, joka tehostaa ja selkeyttää tuotantoa. Voit lukea esimerkin toteuttamastamme layout-projektista täältä.